Sen jälkeen "Wyomingin Tarzan" vapautti panttivankinsa lähellä Pine Bluffsin hiilikaivosta ja sanoi heille, että lähin tila jonne heidän tulisi jalan kulkea olisi kolmen mailin päässä. Hän itse piti Mooren auton. Durand kysyi Moorelta oliko tämän auto vakuutettu ja kun kuuli, että oli, hän oli hyvillään. Kaasuttaessaan omille teilleen hän huusi miehille: "Tulkaa mun hautajaisiin pojat!"
Earl Durand
Kun "Wyomingin Tarzan" oli hävinnyt autoineen kukkulajonon taa torvea iloisesti toitotellen Harry Moore kumppaneineen lähti jalan talsimaan heille neuvottuun suuntaan. Kun miehet joitakin tunteja myöhemmin löysivät puhelimen, jolla pystyivät ottamaan yhdeyden viranomaisiin Earl Durand oli jo kuollut. Harry Moore muisteli myöhemmin, että Durand käyttäytyi koko automatkan ystävällisesti ja kohteliaasti. Hän ei tehnyt mitään kertomatta ensin huolellisesti mitä oli tekemässä, eikä hän vaikuttanut Mooren mielestä hullunrohkealta.
Se mitä Earl Durand seuraavan tunnin aikana teki on hämärän peitossa. Oletettavasti hän kävi piilopaikassaan siistitymässä, sillä Powelliin saapuessaan hän oli ajanut partansa. "Wyomingin Tarzan" parkkeerasi Buickinsa Powellin kansallispankin eteen klo 13.30.
Marssi pankkiin sisään reppu selässään, revolveri kotelossa vyöllä ja .30-.30 luodikko kädessään. Pankissa oli tuolloin neljä työntekijää ja viisi asiakasta. Durand marssi pankinjohtaja Bob Nelsonin puheille ja ilmoitti tulleensa ryöstämään pankin. Ryöväri määräsi kaikki seinää vasten ja aloitti kassojen tyhjennyksen. Durand sai saaliikseen vain noin 3000 dollaria. Sitten hän vaati nuorta kassanhoitaja Maurice Knutsonia avaamaan kassakaapin.Tämä kuitenkin väitti ettei pystynyt avaamaan sitä. Sitten kaikki meni käsittämättömästi vituroilleen.....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti