lauantai 20. lokakuuta 2018

Tarzan-osa 3. "Tulkaa mun hautajaisiin pojat!"

Seuraavat kolme ja puolituntia Harry Moore ajoi autoaan useisiin eripaikkoihin minne Durand käski. Heidän reittinsä kulki Clarks Fork –kanjonin lävitse Badger –patoaltaalle ja sieltä kohti Ralstonia.Earl Durand hankki matkan aikana Deaverin rautatieasemalta yli 300 kutia kivääriinsä. Hän allekirjoitti laskun tekaistulla nimellä ja vitsaili virkailijan kanssa meneillään olevasta ajojahdista. Deaverissä ollessa Durand havaitsi, että polttoaine auton tankissa oli lähes lopussa ja täytätti sen. Sitten hän päätti palata takaisin Powelliin. He saapuivat Durandin vanhempien tilalle. Earl haki selkärepun, jonkin verran ruokaa ja aseöljyä. Hänen äitinsä seurasi poikaansa kuistille ja kyynelehtien sanoi: "Earl, tuskin tunnen enää sinua." Ne jäivät äidin viimeisiksi sanoiksi pojalleen. Kello kävi armotta.






Sen jälkeen "Wyomingin Tarzan" vapautti panttivankinsa lähellä Pine Bluffsin hiilikaivosta ja sanoi heille, että lähin tila jonne heidän tulisi jalan kulkea olisi kolmen mailin päässä. Hän itse piti Mooren auton. Durand kysyi Moorelta oliko tämän auto vakuutettu ja kun kuuli, että oli, hän oli hyvillään. Kaasuttaessaan omille teilleen hän huusi miehille: "Tulkaa mun hautajaisiin pojat!"




Earl Durand


Kun "Wyomingin Tarzan" oli hävinnyt autoineen kukkulajonon taa torvea iloisesti toitotellen Harry Moore kumppaneineen lähti jalan talsimaan heille neuvottuun suuntaan. Kun miehet joitakin tunteja myöhemmin löysivät puhelimen, jolla pystyivät ottamaan yhdeyden viranomaisiin Earl Durand oli jo kuollut. Harry Moore muisteli myöhemmin, että Durand käyttäytyi koko automatkan ystävällisesti ja kohteliaasti. Hän ei tehnyt mitään kertomatta ensin huolellisesti mitä oli tekemässä, eikä hän vaikuttanut Mooren mielestä hullunrohkealta.


Se mitä Earl Durand seuraavan tunnin aikana teki on hämärän peitossa. Oletettavasti hän kävi piilopaikassaan siistitymässä, sillä Powelliin saapuessaan hän oli ajanut partansa. "Wyomingin Tarzan" parkkeerasi Buickinsa Powellin kansallispankin eteen klo 13.30.



Marssi pankkiin sisään reppu selässään, revolveri kotelossa vyöllä ja .30-.30 luodikko kädessään. Pankissa oli tuolloin neljä työntekijää ja viisi asiakasta. Durand marssi pankinjohtaja Bob Nelsonin puheille ja ilmoitti tulleensa ryöstämään pankin. Ryöväri määräsi kaikki seinää vasten ja aloitti kassojen tyhjennyksen. Durand sai saaliikseen vain noin 3000 dollaria. Sitten hän vaati nuorta kassanhoitaja Maurice Knutsonia avaamaan kassakaapin.Tämä kuitenkin väitti ettei pystynyt avaamaan sitä. Sitten kaikki meni käsittämättömästi vituroilleen.....


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti