KULTAA! osa2

Yerba Buenasta oli tullut San Francisco. Tammikuussa vuonna 1848 siellä oli noin 800 asukasta, elokuussa jo yli 8000 ja vuotta myöhemmin lähes 30 000.

San Francisco

Kultakuumeen kourissa olevat mainarit rakensivat valtauksilleen kuumeisella kiireellä alkeellisia hökkeleitä ja korsuja. Silmänräpäyksessä vuorille oli noussut monia kullanetsijöiden hökkelikyliä. Elintarvikkeita ei ollut juurikaan myynnissä, sillä laivat eivät enää kuljettaneet niitä vaan uusia kullanetsijöitä. Niistä vähäisistä elintarvikkeista, joita vielä oli saatavilla, joutui maksamaan käsittämättömiä hintoja. Yksi peruna saattoi maksaa jopa dollarin. Kenttälapiosta maksettiin kiltisti 18 dollaria. Yösija, jossakin kurjassa hökkelinnurkassa maksoi kuusi dollaria.

Elämä ei sen sijaan ollut minkään arvoinen. Jokaisen kullanhuuhdontaretkikunnan vanavedessä saapui revolverimiehiä, puoskareita, porttoja, tanssijattaria sekä rosvoja.
Elokuussa 1848 San Franciscon satamaan laski laiva Australiasta, lastinaan rangaistusvankeja, jotka aikoivat aloittaa Kaliforniassa uuden elämän ja ottaa siitä kaiken irti. Mutta heillä ei ollut
pienintäkään aikomusta rikastua rehellisesti. He nimittäin aikoivat yksinkertaisesti rikastua ottamalla kullan kullankaivajilta. Nämä Sydneyn rikolliset "Sydney -Duck's", kuten heitä kutsuttiin,
hyökkäsivät pieniin kullankaivajakyliin, ryöstivät kaupat ja ampuivat kaikki jotka asettuivat heidän tielleen.

Järjestäytynyt rikollisliiga huseerasi mielin määrin kaupungissa. San Franciscon lahdessa oli tuohon aikaan ankkurissa yli neljäsataa laivaa; ne olivat tuoneet siirtolaisia ja toimivat sen jälkeen
hotelleina ja ravintoloina. ( Friscossa oli noihin aikoihin 48 huoralaa, 537 juottolaa, 144 ravintolaa ja 46 peliluolaa) Kaupungissa alkoi tulipalojen sarja, joka pantiin Sydneyn miesten piikkiin. Laivojen välissä kellui lähes päivittäin ruumiita. Jos murhamies sattumalta tavoitettiin, lahjotut tuomarit päästivät hänet vapaaksi tai langettivat mitättömän rangaistuksen. Usein viaton kaupunkilainen taas saattoi joutua pitkiksi ajoiksi vankilaan ollessaan jonkin hämärän yrityksen tiellä. Todistajat lahjottiin, poliisi oli mukana juonessa ja tuomari langetti tuomion. Tätä jatkui pitkään.

Keitä olivat nämä ihmiset, joille ihmishenki oli yhden luodin arvoinen? Heitä tuli Euroopasta, jonne tieto kultalöydöistä oli levinnyt preeriapalon lailla. Heitä tuli Meksikosta, Kaukoidästä ja luonnollisesti Amerikan tiheästi asutulta itärannikolta.

 Lopulta kaupunkilaiset kyllästyivät mielivaltaiseen väkivaltaan ja perustivat ensimmäisen "suojeluskaartiksi" nimitetyn kurinpitoryhmän vuonna 1851. Nämä "vigilantet" tekivät perusteellista työtä ja ensimmäisen 10 –viikon aikana hirttivät neljä "Duck'sien" päällikköä ja karkottivat vuorille suurimmanosan pikkutekijöitä. Kaikkea rikollisuutta järjestyskaartilaiset eivät suinkaan pystyneet lopettamaan, mutta kaupunki rauhottui huomattavasti pitkäksi ajaksi.

Kultaa!

Yhdessä hetkessä Sacramenton kaupunki on kuin kuollut. Hämmästynyt katselija näkee näyn, jota ei ole helppo unohtaa. On kuin ihmiset olisivat paenneet taloistaan peläten uhkaavaa luonnonmullistusta. Parturin tuolissa istuu valmiiksi saippuoitu asiakas ja odottaa. Hän saa ajaa parransänkensä itse, sillä parturi on jo hetki sitten lähtenyt vuorille, samoin seppä ja leipuri. Kaupunginkirjurit ovat jättäneet pöytänsä, kauppiaat puotinsa, palvelijat herransa, onpa pappikin sonnustautunut matkaan, messupoika perässään..."

Tämä selonteko ilmestyi toukokuun 14. päivänä vuonna 1848 eräässä sanomalehdessä Amerikan länsirannikolla. On luultavaa, että myös sen kirjoittaja jätti kiireesti sulkakynänsä ja mustat hihansuojuksensa liittyen ihmisvirtaan, joka vaelsi kohti vuoria. Oliko hänenkin perässään itse paholainen? Ei suinkaan. Oli tapahtunut paljon pahempaa! Sutter's Millistä, Kaliforniasta oli löytynyt KULTAA!!!

Sutter's Mill

Sveitsiläinen siirtolainen John August Sutter (1803 - 1880) rakennutti maatilansa lähistöllä olevien metsien innoittamana itselleen sahaa American -joen rannalle. Kirvesmiehensä James Marshallin kanssa hän oli valinnut sahalle paikan American Forkin rannalta, sen korkeimmalta kohdalta, jossa joukko mormoneja oli jo jonkin aikaa rakentanut myllyä.

John August Sutter

James Marshall

Tammikuun 24. 1848 alkoi tapahtua. Päivästä ei tullut ainoastaan Sutterin, vaan kokonaisen mantereen kohtalon päivä. Sutter kirjoitti päiväkirjaansa vielä tuona samaisena iltana: "Marshall kävi aamulla täällä. Olin hämmästynyt, kun hän oli yllättäen jättänyt työt sahalla oman onnensa nojaan."
Hän jatkoi: "Marshall veti taskustaan jotakin joka näytti aivan kullalta. Hän oli löytänyt sitä myllypurosta. Marshall sanoi, että sitä on siellä enemmänkin. Se täytyisi vain huuhtoa esiin."
"Vannotin häntä vaikenemaan visusti kullasta. Jos tieto siitä pääsisi leviämään, täällä olisi hetkessä kaikki onnenonkijat pistämässä kaiken maan tasalle" kirjoitti Sutter.

James Marshall

Kun hän seuraavana aamuna meni sahalleen, hän näki mormonit jo istumassa joentöyräällä kultaa huuhtomassa. Tieto kultalöydöstä oli jo vuotanut. Iltapäivällä jo kaikki Yerba Buenan (San Francisco) kalastajakylässä tiesivät, että American Forkissa oli löydetty KULTAA!

Kultakuume

Mikään ei sytyttänyt mielikuvitusta sellaiseen paloon, mikään ei vauhdittanut kansakuntaa uuteen aikakauteen niin nopeasti kuin muuan Kaliforniassa tammikuussa '49 tehty löytö…….KULTAA!!!

...mutta ennen alkuasetelmaa San Franciscon lahdella, vedän henkeä hetken...

Selluloidi sheriffi

Elokuvia Wyatt Earpista:

Wild Bill Hickok (1923)
Law and Order (1932)
Frontier Marshal (1934)
The Arizona (1935)
Law for Tombstone (1937)
Wild West Days (1937)
In Early Arizona (1938)
Marshal of Mesa City (1939)
Frontier Marshal (1939)
Law and Order, a.k.a. Man from Cheyenne (1940)
Tombstone, the Town Too Tough to Die, a.k.a. Tombstone (1942)
The Kansan (1943)
My Darling Clementine (1946)
Winchester ’73 (1950)
Powder River (1953)
Law and Order (1953)
Gun Belt (1953)
Masterson of Kansas (1954)
Dawn at Socorro (1954)
Wichita (1955)
Forty Guns (1957)
Gunfight at the O. K. Corral (1957)
Badman's Country (1958)
Alias Jesse James (1959)
Warlock (1959)
Cheyenne Autumn (1964)
The Outlaws is Coming (1964)
Jennie Lees ha una nuova pistola, a.k.a. El Sheriff del O. K. Corral
(1964)
Hour of the Gun (1967)
Young Billy Young (1969)
Doc (1971)
Sunset (1988)
An American Tail: Fievel Goes West (1991)
Tombstone (1993)
Wyatt Earp (1994)

Bob Boze Bell käsitteli kirjassa ”The Illustrated Life & Times of Wyatt Earp” tapahtumaa vuodelta 1915, jolloin Allan Dwan ohjasi elokuvaa “The Half-Breed”, pääosassa Douglas Fairbanks. Dawn kertoi, että Earp oli kutsuttu seuraamaan kuvauksia ja yhteen kohtaukseen he olivat pyytäneet hänet myös mukaan. Kyse oli joukkokohtauksesta, jossa Earp esitti yksisilmäistä vanhaa miestä nyökyttelemässä päätään väkijoukossa kuvan reunassa. ”The Illustrated Life & Times of Wyatt Earp” -kirjassa kerrotaan, että Earp -historioitsija Jeff Moreyn mielestä Allan Dawn on saattanut kuitenkin sekoittaa kaksi kuuluisaa lainvalvojaa keskenään. Moreyn mukaan kyseessä ei olisikaan ollut Wyatt Earp, vaan ”Texas John” Slaughter, joka oli sheriffinä Tombstonessa 1880-luvun lopulla.

Bob Boze Bell

Allan Dwan

Wyatt Earp ylhäällä vasemmalla ?

Wyatt Earp

”Texas John” Slaughter

Raoul Walsh kertoi myös Wyatt Earpista kirjassaan “Each Man in His Time: The Story of a Director” :“Illastaessani kerran Levyn ravintolassa Los Angelesissa yhdessä Jack Londonin ja Wyatt Earpin kanssa pöytäseuruuseemme saapui Charlie Chaplin. Hän oli hyvin vaikuttunut tavatessaan seurassamme olleen Wyatt Earpin.” Walsh jatkoi: ” Sinä siis olet se äijä Arizonasta”, joka kesytit yksin koko sakin. Vai oletko?” 
”Se oli ikimuistettava ilta.” muisteli Raoul Walsh tapahtumaa kirjassaan.

Raoul Walsh 

Raoul Walsh

Jack London

Charlie Chaplin

Stuart Laken mukaan Doc Holliday vihelteli jotakin sävelmää marssiessa Earpin -veljesten kanssa kohti Villin Lännen kuuluisinta revolveritaistelua. Val Kilmer, Doc Hollidayn -osassa elokuvassa "Tombstone", noudatteli Laken kuvausta, vihellellen myös kävellessään kohti elokuvan kuulua revolveritaistelua.

Val Kilmer elokuvassa "Tombstone"

Elämänsä ehtoopuolella, tämä entinen lainvalvoja sivisti itseään lukemalla Shakespearea. Hänen kommenttinsa oli: "Tämä Hamlet oli puhelias veikko. Hän ei olisi pärjännyt kauaa Kansasissa."

Wyatt Earp

Lähteet, joita käytin "työstäessäni tarinaa "Arizonan pojat":

Andersen, Lindsey – ”John Ford”
Bell, Bob Boze – ”The Illustrated Life and Time of Wyatt Earp”
Bell, Bob Boze – ”The Illustrated Life and Time of Doc Holliday”
Gatto, Steve – ”Wyatt Earp: A Documentary Biography”
Hickey, Michael M. – ”Street Fight in Tombston; Near the O.K. Corral”
Hickey, Michael M. – ”Los Dos Pistoleros EARPS”
Hickey, Michael M. – ”The Cowboy Conspiracy, to concvict the Earp”
Montana the Magazine of Western History – ”Vol.45 No:3”
Thrapp, Dan L. – ”Encyclopedia of Frontier Biography I,II & III”
True West Magazine – ”Vol. 52 No:4, 2005”
True West Magazine – ”Vol. 52 No:8, 2005”