Kello tikittää...

Bull Dog -saluunan hauskanpidon jälkeen kopla hajaantui joksikin aikaa omille teilleen. Elokuussa 1897 Sundance Kid, Kid Curry ja Walt Punteney ratsastivat kohti pohjoista aikeinaan ryöstää pankki Red Lodgessa, Montanassa.

Sundance Kid

Kid Curry

Walt Punteney

Red Lodge, Montana

Miehet pitivät sitä pikkujuttuna, asennoituen siihen sen mukaisesti.
Jotkut Wild Bunch -opukset tarjoavat tarinaa, jossa itsevarmuutta puhkuvat konnat olivat itse ottaneet yhteyttä kaupungin sheriffiin tarjoten hänelle suurehkon summan rahaa, jotta sheriffi pysyisi poissa paikalta kun konnat ryöstäisivät pankin. Tarinan mukaan sheriffi olisi ollut tähän suostuvainen, mutta sen sijaan järjestikin konnille väijytyksen.  Oli totuus mikä tahansa, todennäköisimmin  konnakolmikko leiriytyi 22. elokuuta 1897 lähelle Lavinaa Etelä-Montanassa, tarkoituksenaan kerätä voimia tulevaa ryöstöä varten.

Lavina, Etelä-Montana

Kun Sundance Kid ja Walt Punteney olivat hakemassa vettä joelta, väijyksissä ollut sheriffi miehineen ilmestyi yllättäen paikalle.

”Antautukaa” -komennon jälkeen yllätetyt rosvot heittäytyivät suojaan avaten tulen. Lyhyen laukaustenvaihdon jälkeen kävi ilmi, että Kid Curry oli saanut osuman käteensä ja Sundance Kid käsivarteensa. Mukanaan joukko palkkionmetsästäjiä sheriffi saartoi konnat ja vangitsi heidät. Verta vuotava joukkio heitettiin säälimättä kaupungin tyrmään, jossa virui myös heidän ystävänsä Tom O’Day, jäätyään vangiksi epäonnistuneen Belle Forchen pankkiryöstöyrityksen yhteydessä.

Tom O'Day

Palkkionmetsästäjät kuittasivat itselleen konnista luvatun 1875 dollarin palkkion. Tuomari vaati lisäksi 10 000 dollarin takuita, ja roistojen kohtalo näytti sinetöidyltä.
31. lokakuuta 1897 Sundance Kid, Kid Curry, Walt Punteney ja Tom O’Day onnistuivat kuitenkin pakenemaan huonosti vartioidusta vankilasta. Miehet ryöstivät hevoset ja hajaantuivat hämätäkseen näin takaa-ajajiaan. Tom O’Day ja Walt Punteney jäivät nopeasti kiinni, mutta Kid Curry ja Sundance Kid onnistuivat pakenemaan.
Hurjan joukon ratsastajat olivat tietoisia siitä, mikä heitä mahdollisesti odotti valitsemallaan tiellä. He olivat tottuneet siihen, että aina joku jäi välillä kiinni tai saattoi tulla jopa ammutuksi. Aiemmin se ei ollut heitä juurikaan huolettanut, mutta nyt tilanne oli muuttunut. Pinkertonin agentit lähestyivät heitä päivä päivältä, ja yhä enemmän alueella havaittiin liikkuvan myös halveksittuja palkkionmetsästäjiä.