Unohtakaa puheet Butch Cassidystä

Edellä mainittu tarina Butch Cassidyn ja Sundancen Kidin kuolemasta San Vincentessä Boliviassa oli vain yksi lukemattomista tarinoista. Se oli kuitenkin ensimmäinen ja ilmestyi The Elks Magazinessa vuonna 1930 Arthur Chapmanin kirjoittamana. Nykyhistorioitsijat pitävät kuitenkin Chapmanin kertomusta liian Hollywoodmaisena, eivätkä liioin usko tarinaan.

Elokuvan Butch ja Kid

Katunäkymä San Vincentissä

The Elks Magazine

Arthur Chapman

Bolivian armeijaa sekä heidän poliisiaan syytettiin tuolloin saamattomuudesta, joten ruumiit piti nopeasti saada haudatuksi. Tarinan mukaan ruumiit haudattiin intiaanien yhteishautaan San Vincentin hautausmaalle vielä samana iltapäivänä, jolloin ne löydettiin. Poliisi tutki americanojen varusteet ja kertoi, että varusteiden joukosta oli löytynyt Aramayo-kaivokselle kuuluvia palkkakuitteja ja rahaa.

Kaksi viikkoa myöhemmin ruumiit kaivettiin ylös. Carlos Pero, joka oli ollut mukana kuljettamassa rahoja kun jenkkiroistot ryöstivät Aramayo-companyn rahalähetyksen tunnisti ruumiit. Bolivian poliisilla oli kuumeinen kiire saada taputeltua tapaus loppuun käsitellyksi ja ruumiit haudattiin uudelleen hautausmaahan, nimettöminä hautaan jota kukaan ei tiedä.

Hautausmaa San Vincentinssä

Carlos Pero

Pinkertonin etsivätoimisto jatkoi vuosia omia tutkimuksiaan sillä he eivät luottaneet bolivialaisten antamiin tietoihin. Pinkerton olisi halunnut, että surmattujen henkilöiden kallot olisi mitattu ja heidän vartaloissaan tiedetyt arvet ja syntymämerkit olisi tunnistettu. Kun vuonna 1930 Arthur Chapmanin Butch Cassidyä koskeva artikkeli ilmestyi The Elks Magazinessa, etsivätoimisto luopui tutkimuksistaan ja sulki lopullisesti Butch Cassidyn ja Sundance Kidin kansion. Virallisesti nämä kaksi amerikkalaista olivat kuolleet käydyssä tulitaistelussa San Vincentessä Boliviassa vuonna 1908. Silti läheskään kaikki eivät uskoneet tarinaa.

William Pinkerton toimistossaan

Butch Cassidy ja Sundance Kid

Jo paljon aiemmin kun tieto Butch Cassidyn ja Sundance Kidin kuolemasta saavutti Pohjois-Amerikan heidän ystävänsä olivat kuulleet huhuja tästä. Kun kirjeiden tulo ystäville yhtäkkiä loppui, päättivät muutamat Cassidyn ystävistä (Elzy Lay, Matt Warner, Bert Charter ja Dr. J. W. K. Bracken)lähettää oman miehensä tukimaan tapausta Etelä-Amerikkaan. Burton-niminen mies matkusti Boliviaan ja haastatteli sotilaita, jotka olivat olleet mukana tulitaistelussa. Hän palasi Utahiin mukanaan valokuva, jossa molemmat lainsuojattomat makasivat kuolleina. Dr. J. W. K. Bracken epäili kuitenkin, että toinen kuolleista, Butch, olisikin ollut joku toinen (tästä lisää myöhemmin).

Elzy Lay

Matt Warner

Kirjailija Charles Kelly, joka yhtenä ensimmäisistä Butch Cassidy-tutikjoista kirjoitti kirjan Hurjasta joukosta, ei milloinkaan saanut käsiinsä kyseistä valokuvaa, vaikka hän ”kovisteli” Cassidyn entistä ystävää Matt Warneria. Warner totesi kirjailijalle:”Unohtakaakaikki puheet Butch Cassidystä, ne kaikki ovat perättömiä. Hänen nimensä oli Robert LeRoy Parker ja hän syntyi ja kasvoi Circlevillessä Utahissa ja kuoli Etelä-amerikassa, yhdessä toisen miehen kanssa, jonka nimi oli Longbow (kirjoitusvirhe).”

Butch Cassidyn lapsuudenkoti Circhvillessä Utahissa