Tapahtui Little Bighornin 50-vuotismuistojuhlilla

Tiistaina 20. kesäkuuta 1926 suuri joukko juhlavieraita saapui paikalle autoilla sekä junilla. Joukossa intiaanisotien veteraaneja, joita johti ylipäällikkö eversti John H. Brandt. Veteraanit tapasivat myös eversti Leen ja hänen modernisoidun 7. ratsuväkirykmenttinsä heidän leirissään.

Modernisoidun 7. ratsuväkirykmentin leiri

Iltapäivällä joukko crow-intiaaneja Russell White Bearin johdolla tuli vierailulle ratsuväen leiriin, jolloin intiaanit luovuttivat rykmentille kauniin ja värikkään kehyksin varustetun näkemyksensä kenraali Custerin viimeisestä taistelusta sekä karttapiirroksen. Eversti Fitzhugh Lee vastaanotti Russell White Bearin tekemän kartan komentotelttansa edustalla. Sitte Russell White Bearin 8-vuotias tytär lahjoitti onnenamuletin rykmentille crow-heinon tapaan.

Russell White Bear ja eversti Fitzhugh Lee

George A. Custer

Seremonian jälkeen päällikkö Little Wolf ja hänen cheyenne-soturinsa pukeutuneina täydellisiin sota-asuihin tekivät vierailun 7. ratsuväkirykmentin leiriin. Intiaanien ollessa leirissä entinen Custerin crow-tiedustelija ja cheyennejen verivihollinen White Man Runs Him saapui paikalle.

Cheynne-soturit saapuvat leiriin

White Man Runs Him ja eversti Lee

Hän ojensi kätensä tervehtiäkseen päällikkö Little Wolfia. Hetken entiset viholliset tuijottivat toisiaan ja tilanne oli jännittynyt. Sitten päällikkö Little Wolf ojensi kätensä hitaasti Custerin entiselle tiedustajalle ja he kättelivät ystävyyden merkiksi eversti Leen seisoessa vieressä antaen heille aplodit.

Päällikkö Little Wolf ja White Man Runs Him kättelevät

Tämän jälkeen White Man Runs Him kätteli kaikkia cheyenne-sotureita. Hetki oli lämmin ja sydämellinen. Tämä vaikuttava historiallinen hetki tallennettiin myös filmille.