Kohti helvettiä

Aikaisin aamulla 3. marraskuuta 1908 Carlos Pero lähti poikansa Marianon ja apulaisensa Gil Gonzalezin kanssa kohti Quechislaa mukanaan Aramayo Francke & Companyn palkkarahat.

Carlos Pero

Näkymä Quechilaan

Seuraavana aamuna kaksi hampaisiin asti aseistautunutta "americanoa” pysäytti heidät kapeassa solassa lähellä Huaca Huanuscaa. Amerikanenglantia puhuvat roistot ilmoittivat heille, etteivät olleet kiinnostuneita heidän rahoistaan ja miesten henkilökohtaisesta omaisuudestaan, vaan tahtoivat heidän mukanaan olleet 80 000 bolivianoa.

Bob Boze Bellin näkemys americanoista

Butch ja Kid (Bob Boze Bell)

Tie Huaca Huanuscaan

Pero ilmoitti jenkkiroistoille, että heillä oli vain 15 000 bolivianoa mukanaan, sillä Aramoyo Companyn suuri rahankuljetus erä kuljetettiin Quechislaan edellisellä viikolla. Jenkkikaksikon oli tyytyminen 15 000 bolivianoon.
Kun jenkkiroistot olivat kadonneet saaliineen, Carlos Pero päätti jatkaa nopeasti matkaa läheiseen Guadalupen pikkukaupunkiin.

Guadalupe

Sillä hän kuvaili paikalliselle poliisille kahden jenkkiroiston tuntomerkit ja lähetti sähkeen yhtiön pääkonttoriin Tupizaan ilmoittaen, että heidät oli ryöstetty matkan alkutaipaleella. Saatuaan tiedon jenkkiroistojen mahdollisesta olinpaikasta armeija lisäsi vartiointia rajoilla. Kaivosyhtiöiden omat vartijat sekä armeijan partiot nuuskivat alueen kaikki solat ja kurut.

Tupiza

Americanojen etsintäkuulutukset

Bolivian armeijan sotilaita

Carlos Peron antama kuvaus americanoista levisi nopeassa tahdissa pitkin kaivos ja -rajakaupunkeja:  ”Nämä jenkirosvot olivat pukeutuneet tummanpunaraitaisiin uusiin pukuihin.  Heillä oli päässään pehmeät huopahatut, joiden lierit peittivät miesten silmät lähes kokonaan. Lisäksi molemmat olivat peittäneet kasvonsa korviin saakka bandannalla (cowboyn käyttämä huivi).  Toinen roistoista, joka puhutteli minua, oli hoikka normaalivaraloinen mies, kauempaana ollut oli kookkaampi ja raskastekoisempi.  Molemmilla americanoilla oli tuliterät Mauser-tyyppiset kiväärit. Heillä oli myös vyöllään Colt-revolverit sekä luultavasti pienet Browning-revolverit, joita he kantoivat panosvyöllään.”

Bob Boze Bellin näkemys Carlo Peron

jenkkiroistoista antamastaan kuvauksesta

Ryöstösaalis mukanaan Butch Cassidy ja Sundance Kid viettivät yönsä eräässä syvänteessä lähellä Huaca Huanuscaa jatkaen aamulla matkaansa kohti Estarcaa. Marraskuun 5. päivä 1908 jätettyään taakseen Estarcan pikkukaupungin jenkkigringojen tiedetään kyselleen tietä San Vincenten kaivoskylään.

Paul Newman ja Robert Redford elokuvassa 

"Butch Cassidy and Sundance Kid"

Näkymä lähellä Huaca Huanscaa

Estarca viimeinen etappi ennen San Vincentinä

Auringon noustessa seuraavana aamuna kaksi vahvasti aseistautunutta väsynyttä americanoa ratsasti loppuun ajetuilla muuleilla korkeiden vuorten välissä sijaitsevaan uinuvaan San Vincentin tinakaivoskylään. Eräs aikakausi läheni loppuaan.

Näkymä San Vincentin tinakaivoskylään

Kohti helvettiä (Bob Boze Bell)