Jäähyväiset

On aika jättää jäähyväiset Tumbleweeds-blogille.

Kansion saa sulkea muutama valokuva ensimmäisestä Old West -kirjastani, jonka nelisenkymmentä vuotta sitten löysin eräästä antikvariaatista. Matka tästä opuksesta tähän päivään on ollut antoisa ja mielenkiintoinen.

Kiitos teille muutamille lukijoille, jotka jaksoitte seurata blogiani päivästä toiseen.

Lännenterveisin,

Jari

Kill Bill osa 2.

...yhtäkkiä koiran haukunta täytti hiljaisen yön. Luultavasti Doolin oletti Noblen veljesten väijyvän häntä lähistöllä (sepäntalli sijaitsi lähellä Doolinin apen asuinrakennusta). Miksi Bill jätti hevosen talliin ja lähti Winchester kainalossaan kulkemaan rottinkipensaikkoa halkovaa polkua pitkin kohti ääntä on mysteeri. Eikö tämä kokenut Oklahombres-päällikkö haistanut väijytystä? Vai oliko reumatismista kärsivä, huonossa kunnossa oleva lainsuojaton ahdistettu nurkkaan? Halusiko Bill Doolin pelata pokerinsa loppuun? 

Heck Thomas kertoi myöhemmin, että yhtäkkiä he huomasivat tumman hahmon lähestyvän heitä lähellä kapeaa puroa jossa he väijyivät. Hän määräsi miehensä piiloutumaan molemmin puolin polkua rottinkipensaiden suojaan. Hahmo joka lähestyi varoen oli Bill Doolin. "Huusin hänelle komennon pysähtyä. Sitten vierelläni ollut J.Dunn komensi Doolin nostaa kätensä ylös.
Lainsuojaton ampui kiväärillään kuitenkin välittömästi kohti ääntä. Sitten hän pudotti Winchesterinsä maahan ja ampui muutaman nopean laukauksen revolverillaan. Jotkut kuulista lensivät vaarallisen läheltä meitä", kertoi Heck Thomas. 

Heck Thomas

Sen jälkeen alkoivat aseet paukkua molemmin puolin pensastoa. Erään tarinan mukaan Heck Thomasin poika Albert olisi surmannut Doolinin, mutta ”haulikko-expertti” John Dunn latasi lähietäisyydeltä molemmat piipulliset keskelle Bill Doolinin rintaa. Lainsuojaton kuoli välittömästi.

Bill Doolinin ruumis viskattiin vankkureille ja kuljetettiin valokuvattavaksi Guthrieen. Koska ruumis oli valokuvattaessa veretön, levisi villi huhu preeriapalon lailla Doolinin kuolleen luonnollisen kuoleman, jonka jälkeen hänet olisi ammuttu täyteen luoteja palkkion toivossa. Huhu sai siivet itselleen, koska sheriffi Heck Thomasilla oli ollut mukanaan kaksi palkkionmetsästäjää (Dunnin veljekset). Sheriffi myönsi lopulta vastahakoisesti, että hänen miehensä olivat käyttäneet haulikoita.
Todellisuudessa Doolinin ruumis oli yltä päältä veressä, mutta se pestiin puhtaaksi ennen kuin valokuvaaja W. B. Dougherty nappasi Oklahombres-koplan kuolleesta päälliköstä valokuvan. 

Bill Doolin

Dunnin veljekset

Doolinista oli luvattu 5000 dollarin palkkio elävänä tai kuolleena, mutta Heck Thomas sai tyytyä 1425 dollariin, jonka hän joutui jakamaan miestensä kanssa.

Edith Doolin nosti syytteen ja vaati 50,000 dollaria korvausta miehensä kuolemaan johtaneesta murhasta. Kanne hylättiin. Hän avioitui pian uudelleen ja Bill Doolinin Jay-poika otti isäpuolensa sukunimen (Meek) ja teki pitkän päivätyön öljyalalla ja jäi eläkkeelle 65-vuotiaana Ponca Cityssä, Oklahomassa. 

Edith Doolin

Ponca City, Oklahoma

Hän kirjoitti kerran, ettei häntä, eikä hänen lapsiaan oltu milloinkaan tuomittu ainoastakaan rikkomuksesta. Toisin kuin useimpia Oklahoma territoriossa palvelleita lainvalvojia tai heidän lapsiaan. Jay Meek muistutti, että mm. Bill Tilghmanin pojista kaksi oli täysiä kriminaaleja ja kolmas ammuttiin kuoliaaksi noppapelistä alkaneen riidan päätteeksi.

U. S. Marshal Bill Tilghman

Kill Bill osa 1.

Kun kaksi ratsastajaa lähes äänettömästi lähestyi kohti paikoillaan olevaa kuuden miehen ryhmää, U.S. Marshal Heck Thomas tunnisti kuunvalossa tulijat. Miehet olivat Lawsonilaiset Noblen veljekset. Heck Thomas laskeutui satulastaan, jolloin veljekset havaitsivat, että lainvalvoja oli riisunut kannuksensa pois saappaistaan. 

Heck Thomas

Heck Thomas jahtasi miehineen Oklahombers-koplan johtajaa Bill Doolinia, joka 5. heinäkuuta 1896 oli paennut Guthrien vankilasta, Oklahomassa.
Tom ja Charles Noble, jotka työskentelivät kengittäjinä Lawsonissa olivat tunnistaneet kaupungissa liikkuskelleen Bill Doolinin ja ilmiantoivat Doolinin lainvalvojille palkkion toivossa. 

Bill Doolin

Heck Thomas oli kasannut välittömästi kuuden mihen ”possensa”, johon kuuluivat mm. kaksi tappajaa, pahamaineiset Dunnin veljekset (John ja Dal), jotka luovivat rikollisten ja lainvalvojien välimaastossa. Veljekset olivat tappaneet haulikoita käyttäen etsintäkuulutuspalkkion toivossa joitakin aikoja sitten tilallaan majailleet Oklahombersit George ”Bitter Creek” Newcombin ja Charley Piercen. 

Heck Thomas (edessä vasemmalla)

John ja Dal Dunn

George ”Bitter Creek” Newcomb ja Charley Pierce

Thomas ja Noblen veljekset keskustelivat hetken, jonka jälkeen marshal kapusi pienelle kukkulalle ja tarkkaili kiikareillaan alhaalla kuunvalossa lepäävää Lawsonia… 

Marshal Thomasin kiinnostuksenkohde, jota hän kiikareillaan täysikuun loimottaessa tarkkaili oli Bill Doolinin appivanhempien J.W.Ellsworthin asunto. Noblen veljeksien mukaan Doolin piti piilopaikkanaan appivanhempiensa asuntoa, jonne Billin vaimo Edith ( Bill ja Edith olivat avioituneet vuonna 1893, jolloin tämä Oklahombes-koplan johtaja oli rakastunut Ingalls’issa O.K. Hotellissa työskennelleeseen Metodisti-saarnaajan tyttäreen. Edith oli syntynyt 1873 ja hänellä oli vaatimattomat 12 sisarusta) ja heidän lapsensa Jay olivat myös salaa saapuneet.

Edith Doolin

O.K. Hotelli 

Samaan aikaan kun Heck Thomas miehineen odotti malttamattomana saalistaan jonkin matkan päässä, Ellsworthin asunnossa pakattiin tavaroita kuumeisella kiireellä. 

Bill Doolin oli nähnyt Lawsonissa liikkuessaan Nobelin veljekset ja tajunnut, että miehet olivat tunnistaneet hänet.
Doolinin tarkoituksena oli häipyä kaupungista vähin äänin vankkureilla vaimo ja poika mukanaan.
Bill jätti vaimonsa lastaamaan vankkureita ja lähti tallustelemaan kohti tallia…

Kill Bill (Prologi)

Kuusi ratsastajaa lähestyi hiljaa nukkuvaa Lawsonin asutusaluetta, Oklahomassa elokuun 25. päivän yönä vuonna 1896. Kuu taivaalla mollotti täytenä ja sai salaperäisten ratsastajien aseet välkehtimään vaarallisesti. Keitä nämä miehet olivat, jotka ratsastivat hiljaista käyntiä kohti Lawsonia? Vähän ennen kaupungin rajaa kaksi tummaa hahmoa liittyi heihin. Miehillä oli selvästi paha mielessä. Kuutamon lisäksi pelko tuntui olevan heidän ainoa valonlähteensä. Mitä helvettiä oli tekeillä?

…jatkuu 

”Top of the mornin’ to ya, girls” päätösosa

”Big Jim” French ja William Bonney (Billy Kid, vielä tässä vaiheessa hänen alias nimestään puuttui ”the”-sana) juoksivat kyyryssä pääkadulla makaavien ruumiiden luo. French suojasi Kidiä kun tämä istahti hajareisin kuolleen sheriffin päälle. Näytti siltä kuin hän olisi etsinyt omaa etsintäkuulutustaan. 

Big Jim French

Billy the Kid

Sheriffi Bradyn vierellä lojui Winchester-kivääri, jonka lainvalvoja oli apulaisineen helmikuussa takavarikoinut Kidiltä, tämän uhkaillessa muutaman Regulatorsin kanssa tappavansa Bradyn, syyttäen sheriffiä ystävänsä John Tunstallin murhasta. 

John Tunstall

Kun Kid oli ottamassa kiväärin itselleen, apulaissheriffi Mathews joka oli onnistunut piiloutumaan vastapäätä Tunstallin corallia olevalle Cisnerosin pihalle avasi tulen. Yksi luodeista raapaisi Kidin lantiota ja jatkoi matkaansa läpi Frenchin vasemman reiden.

 Nyt Billy ja ”Big Jim” French muuttivat suunnitelmiaan ja luikkivat nopeasti takaisin corrallin suojiin, jossa muut Regulatorsit (Frank MacNab, Fred White, U.S. Deputy Marshal Rob Widenmann, joka tosin väitti ettei osallistunut lainkaan itse väijytykseen,John Middleton ja Henry Brown) lymysivät. 

Frank MacNab

John Middleton

Rob Widenmann

Fred White ja Henry Brown

Widenmann aukaisi corrallin pohjoispäädyn portin ja kaikki Regulatorsit Frenchiä lukuun ottamatta, joka oli haavoittunut, eikä onnistunut ”vippaamaan” itseään ratsunsa selkään, karauttivat pakoon.
Kun Regulatorsit olivat karistaneet pölyt Bonito Riverin –laaksosta, sheriffi Bradyn apulaiset uskaltautuivat takaisin kadulle. 

Taylor Ealy kertoi, että hän sitoi reiteensä haavoittuneen Frenchin ampumahaavan ja Billyn ystävä piilotettiin Tunstallin kauppa-aseman lattian alle. Kun apulaissheriffit olivat lopettaneet haavoittuneen ”Big Jim” Frenchin etsinnät tuloksetta, tilanteen rauhoituttua ”Big Jim” pakeni.

Tunstallin kauppa-asema

Mitkä olivat Kidin ja Regulatorsien motiivit sheriffi Bradyn kylmäveriseen murhaan? Tiedetään, että Kid ja Richard Brewer vannoivat kostavansa ystävänsä John Tunstallin murhan, josta he syyttivät Bradyä. 

Richard Brewer

Sheriffi Brady oli kaikkien nähden nöyryyttänyt Kidiä helmikuussa, takavarikoinut hänen aseensa ja heittänyt nuorukaisen selliin. Istuessaan sellissä Billy missasi Tunstallin hautajaiset ja mahdollisesti katkeroitui Bradylle lisää tästä teosta. Hautoiko Kid mahdollisesti Bradyn salamurhaa jo tuolloin?
Osa nykytutkijoista olettaa, että Regulatorsit olivat sattumalta kaupungissa ja tappoivat sheriffin hetken mielijohteesta. Toiset tuntuvat tietävän, että he saapuivat Lincolniin väijytystä edeltävänä yönä ja odottivat tilaisuutta Tunstallin corallissa. 

Sheriffi William Brady

Joka tapauksessa Francisco Trujillo väitti vuonna 1937, että Regulatorsit tapasivat Alex McSweensin Chisumin karjatilalla maaliskuun lopulla ja suunnittelivat jo tuolloin sheriffi Bradyn raivaamista pois tieltään. Trujillo väitti olleensa yksi Regulaattoreista. Valitettavasti hänen kuvauksensa on täynnä kronologisia virheitä. 

Alex McSween

John Chisum

Surmattuaan kylmäverisesti sheriffi Bradyn ja hänen apulaissheriffisä George Hindmanin, Regulatorsit menettivät uskottavuuttaan oikeudenpalvelijoina sekä sympatiansa useimpien kaupunkilaisten silmissä.
Kolme päivää Bradyn väijytyksen jälkeen Regulatorsit ratsastivat Blazer Mill’iin ja ottivat rajusti yhteen Buckshot Robertsin kanssa, joka onkin jo ihan oma juttunsa... 

Blazer Mill

Buckshot Roberts

PS. Billy the Kidistä on filmattu yli 40 elokuvaa. Kohtaus, jossa Brady tapetaan, lähimmäs totuutta luultavasti pääsee 20th Century Foxin elokuva ”Young Guns”, vaikka tässäkin kohtauksessa historialliset tosiseikat ovat jotakuinkin päin persettä.
Kohtauksessa Billy hiippailee Bradyn ja hänen miestensä selän taa ja heittää derby-hattunsa sheriffin pään ylitse hänen eteensä maahan. Kun Brady kääntyy ympäri, Kid sanoo naureskellen: ”Top of the mornin’ to ya, girls” ja ampuu hänet. 

Osa 3. "Oh Lord"

Kun lainvalvojat olivat ohittamassa John Tunstallin kaupparakennusta, luotimyrsky pyyhkäisi yli kadun.

John Tunstall

Sheriffi Brady apulaisineen käveli suoraan väijytykseen. Ampujat olivat kätkeytyneet 10-jalkaa korkean Adobe-tiiliseinän taa, joka oli jatkeena Tunstallin rakennuksessa ja toimitti corrallin virkaa. Yhteislaukaus kaatoi maahan sheriffi Bradyn sekä apulaissheriffi George Hindmanin. 

Silminnäkijöiden mukaan sheriffi Bradyyn osui tuolloin 12 luotia. Istuessaan keskellä katua Brady huokasi ”Oh Lord” yrittäen samalla kammeta itseään ylös, mutta uusi yhtyeenlaukauksien sarja repi hänet seulaksi. Brady kuoli välittömästä.
Apulaissheriffi Hindman vaikersi maassa Bradyn ruumiin vierellä ja anoi vettä. Läheisestä rakennuksesta ryntäsi kadulle Ike Stockton niminen mies ja ryhtyi raahaamaan haavoittunutta Hindmania suojaan. 

Ike Stockton

Taylor Ealy kertoi, että corrallista ammuttiin uudelleen, jolloin apulaissheriffi Hindmaniin osui useita luoteja ja hän kuoli kadulle. 

Taylor Ealy

Kun luotimyrsky pääsi valloilleen, Bradyn apulaissheriffit Peppin, Mathews ja Long luikkivat suojaan. Mathews ja Peppin onnistuivat pujahtamaan sisälle Cisnerosin taloon, kuin ihmeenkaupalla naarmuakaan saamatta, mutta Longiin osui ja hän raahautui Torre’onin (pyöreä linnoitus) suojiin.

Sitten kadulle laskeutui hiljaisuus, jonka rikkoi vain rakkikoirien etäinen räksytys…
Keitä hitossa Adobe-corrallin takana vaani??? Yhtäkki porttia raotettiin ja kaksi miestä pinkaisi Tunstallin corallista kadulle…