Isom Dart osa 14.

1900-luku merkitsi afroamerikkalaisille Yhdysvalloissa muutoksenaikaa. Vaikka orjuus oli poistunut jo Abraham Lincolnin presidenttikaudella, hänen allekirjoittaessa nimensä tarvittaviin papereihin,  kahleet alkoivat murtua vasta sitten kun Watts ja monet muut kaupungit leimahtivat liekkeihin 1960- luvulla. Kun kansalaisoikeusaktivistit yhdessä rintamassa marssivat Selmaan. Tai kun tohtori Martin Luther  King salamurhattiin.

Abraham Lincoln

Watts

Selma

Vuonna 1900 Isom Dart, suurikokoinen ja väkivahva musta karjavaras kuoli salamurhaajan luotiin Wyomingin perukoilla. Teontekijä oli luultavasti yksi lännen pahamaineisin palkkamurhaaja Tom Horn. Luoti, joka Dartin tappoi tuli takaapäin. Kerrotaan, että monet olivat yrittäneet sitä edestä päin.

Isom Dart

Tom Horn

Isom Darty syntyi vuonna 1849, Kalifornian kultarynnäkön aikoihin. Hän kehitti taitonsa nuorukaisena, sisällissodan aikana ryöstelemällä karjaa konfederaatiolta. Sodan jälkeen hän ajautui Etelä-Teksasiin ja Meksikoon, jossa työskenteli aluksi kiertelevän rodeon klovnina. Sitten Dart liittyi meksikolaisten karjavarkaiden porukkaan, joka operoi molemmin puolin rajaa. Pian maa jalkojen alla alkoi niin sanotusti polttaa ja Dart katosi näyttämöltä.

Meksikolaisia karjavarkaita

Seuraavaksi hän ilmestyi Brown's Parkiin Coloradoon. Seutu oli tuolloin paratiisi karjavarkaille. Ennen ryhtymistään hämärähommiin Dart työskenteli karjapaimenena. "Kukaan ei tuntenut hevosta paremmin kuin hän", sanoi yksi Dartin tuntenut lehmipoika. Toinen lisäsi: "Olen nähnyt kaikki parhaat ratsastajat, paras kaikista on Isom Dart."

Brown's Park

Mutta jo muutaman vuoden kuluttua hän ryösteli karjaa Gaultin-jengin mukana. Legenda kertoo, että eräänä yönä kun Dart oli hautaamassa "rosvoystäväänsä", joka oli saanut kuolettavan potkun hevoseltaan, loput Gaultinin-jengistä tapettiin väijytyksestä. Isom Dart selviytyi "nipin napin" viettämällä yön haudassa kuolleen ystävänsä kolkossa seurassa.

Gaultin-jengi. Isom Dart kuvassa keskellä

Toistuvasti hän yritti palata kaidalle tielle, muttei onnistunut. Wyomingissa kerrotaan, että vaikka Isom oli ryöväri ja karjavaras, hän oli pidetty mies alueen väestön keskuudessa. Historia tietää, että hänet pidätettiin monesti syytettynä karjan varastamisesta, mutta milloinkaan häntä ei saatu vankilaan näistä teoista.
.

Paikka johon Isom Dart salamurhattiin

Luoti, joka tappoi Isom Dartin, lähti luultavasti Tom Hornin aseesta, mutta kukaan ei pystynyt näyttämään sitä todeksi, joten Horn vapautettiin syytteistä.

"Minä olen tullut tänne kuolemaan, en pitämään juhlapuheita" osa 13.

Sanottiin, että Billy the Kid oli psykopaattitappaja, joka kylmästi otti hengen 21 ihmiseltä ennen kuin Pat Garrett ampui hänet. Billy the Kidin musta vastine oli Cherokee Bill. Oikealta nimeltään Cranford Goldsby, sai lakia kunnioittavan kasvatuksen kotonaan.

Cherokee Bill

Hänen isänsä oli sotilas kuuluisassa 10. Ratsuväkirykmentissä, ja perhe asui Billin syntyessä Fort Conchossa, Teksasissa.
"Pidä kiinni oikeuksistasi, äläkä anna kenenkään määräillä itseäsi" olivat äidin neuvot pojalleen.
Billin vanhemmat erosivat pojan ollessa 7-vuotias. Kun Bill täytti 12 vuotta, hänen äitinsä avioitui uudelleen, eikä pojalle ollut enää paikkaa uudessa kodissa. Poika ajautui pian "väärille raiteille".
Täytettyään 18 vuotta hän ampui keski-ikäistä mustaa miestä, joka oli aiemmin piessyt hänet nyrkkitappelussa.

Fort Concho, Texas

Buffalosotilaita (10.ratsuväkirykmentti)

Cherokee Bill toimi jonkin aikaa tiedustelijana Cherokee-valtiossa sekä Seminole-valtiossa. Vuonna 1894 hän liittyi Cookin veljesten koplaan. Toisin kuin monet valkoiset lainsuojattomat hän kulki läpi Oklahoman intiaanimaan pelkäämättä mitään tai ketään. Tämä antoi hänelle usein hyvän etulyöntiaseman vastustajaansa nähden. Kerrotaan, että Bill oli erittäin taitava aseen käsittelijä, ja varsinkin äärettömän nopea vetämään. Kuitenkin vähän ennen kuolemaansa hän kertoi eräälle toverilleen, että vaikka hän oli erittäin nopea aseenkäsittelijä, hän oli melko epätarkka ampuja. Lopulta kuukautta ennen 21-vuotis syntymäpäiviään hänet pidätettiin ja tuomittiin kuolemaa tehtyään useita rikoksia.

Bill Cookin jengi vangittuna

Bill Cookin jengiläisiä, Cherokee Bill keskellä

Vuonna 1896 hän kapusi hirttolavalle Fort Smithissä, Arkansasissa yli sadan kaupunkilaisen seuratessa toimitusta. Kun häneltä kysyttiin haluaisiko hän sanoa puolustuksekseen vielä jotakin, Cherokee Bill sanoi: "Minä olen tullut tänne kuolemaan, en pitämään juhlapuheita!" Kymmenen minuutin kuluttua hän roikkui jo kuolleena. Hänen äitinsä, joka oli tullut seuraamaan poikansa hirttämistä, pyysi saada viedä mukanaan poikansa ruumiin.Cherokee Bill ei todellakaan ollut Hollywoodin "lappuhaalarimiehiä".

Aikalaispiirros Cherokee Billin hirttäjäisistä

***

Lainvalvojana ehkä tunnetuin musta mies oli Bass Reeves. Reeves oli yksi "hirttäjätuomari" Isaac Parkerin luotettavimmista apulaismarshalleista Fort Smithissä.

Bass Reeves

Isaac Parker

Fort Smith

Reeves operoi intiaaniterritoriossa yhdessä sellaisten legendaaristen lainvalvojien kanssa kuin Heck Thomas, Bud Ledbetter, Bill Tilghman ja Chris Madsen. Bass Reevesin ura lainvalvojana kesti 32 vuotta! Hän joutui ampumaan virantoimituksessa 14 miestä. Kerrotaan, että hänen uransa vaikein tehtävä kuitenkin oli oman poikansa pidättäminen ja vankilaan lähettäminen tämän vaimon murhasta. Bass Reeves ei myöskään ollut "lappuhaalarimiehiä!"

Bud Ledbetter

Bass Reeves kuvassa vasemmalla

Osa 12. Bill Pickett

Joskus tuntuu kuin Hollywoodilla olisi ollut pakkomielle kuvata lännenelokuvissaan aina sivuosissa olevat afroamerikkalaiset silmiään pyörittelevinä, rytmikkäinä veitikoina.

He eivät todellakaan olleet tällaisia "veitikoita".Ehkäpä kaikkein aikojen kuuluisin rodeosankari oli Bill Pickett, joka kiersi yli 15 vuotta Buffalo Billin Lännensirkuksessa. Silti vasta 40 vuotta kuolemansa jälkeen hänet valittiin ensimmäisenä mustana National Rodeo Cowboy Hall of Fameen.

Bill Pickett

Buffalo Billin Lännensirkus

Bill Pickett 

Pickettin erikoisuutena estradeilla oli tarttua onnetonta härkää hampaillaan sen ylähuulesta ja samalla vääntää eläin sarvista se kumoon. Uransa aikana Pickett selviytyi onnekkaasti monista kiusallisista tilanteista. Kerran Madison Square Gardenissa, New Yorkissa, Pickettiltä karkasi härkämullikka katsomoon. Pickett ja hänen apulaisensa Will Rogers säntäsivät raivostuneen eläimen perään. Ihmeenkaupalla kukaan katsojista ei loukkaantunut ja lopulta miehet saivat vedettyä mullikan takaisin lavalle. Show jatkui.

Madison Square Garden, New York

Will Rogers

Vuonna 1932 hevonen potkaisi 71 -vuotiasta Pickettiä kasvoihin. Yksitoista päivää myöhemmin maailman kuuluisin rodeosankari kuoli kallonmurtuman seurauksena.
Tästä "pesunkestävästä" Teksasilaisesta on kirjoitettu: "On vaikea sanoa kummasta hän nautti enemmän, valokeilassa olosta lavalla, vai auringonvalosta preerialla. Mutta Bill Pickett RAKASTI elämää karjapaimenena."

Bill Pickett

Osa 11. Nat Love

Nat Love, Tennesseessä vuonna 1854 syntynyt orja, oli yksi monista Etelän mustista, jotka löysivät mahdollisuutensa "ratsastaa aallonharjalla", kun Etelän valkoinen herruus mureni sisällissodan myötä.

Nat love

Nat oli 15 –vuotias saapuessaan länteen, Dodge Cityyn. Kaupunki oli tuolloin täynnä saluunoita, tanssihalleja, peliluolia...ja oikeastaan kovin vähän siellä oli mitään muuta.
Love asusteli nuorille karjamiehille tarkoitetuissa "poikamiesparakeissa", alueella, jossa mustat ja valkoiset karjapaimenet saivat vapaasti asustaa. Siellä kulki sanonta: "Niin kauan kun sinulla riittää rahaa olet tervetullut."

Dodge City

Enemmän kuin yhden sukupolven ajan Nat Love ajoi karjaa Teksasista Kansasiin. Vuonna 1907 ilmestyi hänen omaelämäkertansa seikkailuista rajaseudulla. Kirja luultavasti on vaikeampi sijoituskohde historianhyllyihin, kuin Stuart Laken "Wyatt Earp –seikkailu", sillä melkoista pajunköyttä Love kirjassaan on lasetellut. Tämä Bat Mastersonin hyvä ystävä kertoo, että kun hän jätti aikoinaan Tennesseen ja saapui Länteen, hän pystyi unohtamaan, että oli musta valkoisten joukossa. "Sydän sanoi minulle, että kaikki hyväksyvät sinut täällä, jopa psykopaattitappaja Billy the Kid".

Bat Masterson

Billy the Kid

Kerran Nat ratsasti sisään meksikolaiseen tavernaan ja tilasi kaksi viskiä itselleen ja HEVOSELLEEN! Kirjan mukaan Nat kantoi 14 luodin jättämää arpea eripuolilla kroppaansa. "Jokainen niistä olisi ollut kuolettava tavalliselle miehelle, mutta minä en valittanut", kirjoitti Love. Kirja jatkaa: "Hevoset ammuttiin usein altani, miehet kuolivat ympäriltäni, mutta aina itse pääsin pienin haaverein pakoon." Mustista karjapaimenista hän kirjoitti: " Nämä miehet tekivät aina työnsä kunnolla. Ja kun he kohtasivat kuolemansa, he tekivät sen kuin MIES!"

Pian "Rautahepo" syrjäytti kuitenkin Nat Loven kaltaiset karjanajajat. Valtavat veturit puuskuttivat yötä päivää kuljettaen Teksasin karjaa pihviksi Itärannikolle, ja Nat Loven kaltaiset miehet unohdettiin.

Vuonna 1876 hän saapui Deadwoodiin, Dakota territorioon. Pian hän ansaitsi kuuluisuutensa suurena rodeotähtenä ja sai lempinimen "Deadwood Dick", joka seurasi häntä lopun elämää.

Deadwood

Nat Love

Nat ei milloinkaan unohtanut viettämiään vuosia rajaseudulla ja muisteli aina lämmöllä sellaisia sielunveljiään, jotka olivat eläneet lain molemmin puolin, kuin Bat Masterson, Jesse ja Frank James sekä Billy the Kid.

Jesse ja Frank James