maanantai 12. helmikuuta 2018

Hullukoira osa II

Sitten alueelle ilmestyi hoikka pitkä mies. Hänen kasvonsa olivat auringon ruskettamat ja pitkät viikset sekä parta saivat hänet näyttämään karhumaiselta. Tuo harmaasilmäinen mies kantoi kuudesti-laukeavaa kuten revolverimiehet ja oli erinomainen ratsastaja.

Charles A. Siringo

Hän kertoi olevansa pakomatkalla syytettynä murhasta, ja etsi työtä. Mies sanoi nimekseen Charles L. Carter. Todellisuudessa hän oli Pinkerton-agentti Charles A. Siringo, joka jahtasi Butch Cassidyn Hurjan joukon jäseniä. Lainsuojattomat, varsinkin Tracy olivat epäluuloisia uudesta tulokkaasta, ja kun maa alkoi polttaa etsivän jalkojen alla hän katosi yhtä mystisesti kuin oli saapunutkin.

Harry Tracy

Kerran taas paetessaan Tracy tutustui Dave Merrill – nimiseen rikolliseen. Ystävyys johti siihen, että Harry Tracy avioitui Merrillin Rose- sisaren kanssa. ”Lain pitkä koura” tavoitti kuitenkin ”Mad Dog” Tracyn sekä Dave Merrillin ja miehet toimitettiin Oregonin valtion rangaistuslaitokseen.

Harry Tracy ja David Merrill

Kalterit eivät kauaakaan pidätelleet rikollisia. Väkivaltaisen paon yhteydessä Harry Tracy tappoi yhden vartijoista. Alkoi maan suurin miesjahti. Satoja etsintäpartioihin osallistuneita miehiä, sheriffejä, verikoiria ja intiaanijäljittäjiä jahtasi yli osavaltioiden rajojen "Mad Dog" HarryTracya ja Merrilliä, joiden epätoivoinen pako jätti jälkeensä kauhistuttavan veriuran. Tracy tappoi paetessaan todennäköisesti yhdeksän ihmistä, joista yksi oli hänen kumppanisa ja lankonsa Dave Merrill.

Aikalaispiirros

Aikalaispiirros

Verikoirat jäljittämässä vankikarkureita

Dave Merrill

Kun lopulta vuonna 1902 oli tilinteon aika, näännyksissä oleva Tracy oli laiha kuin salko. Etsintäpartio jäljitti hänet Davenportissa, Washingtonissa. Nurkkaan ahdistettu, nälkiintynyt ja haavoittunut Tracy ampui lopulta itsensä, ennemmin kuin antoi ottaa itsensä kiinni elävänä.

Posse

Eugene Eddyn maatila Davenportissa, Washintonissa.
"Mad Dog" Harry Tracyn päätepysäkki.

Kuolema korjaa satoa.

Sitten tulivat ”ihmishyeenat”, jotka ryöstivät ja häpäisivät ruumiin. He repivät jopa paloiksi Tracyn verisen nenäliinan, saadakseen itselleen edes pienen palan siitä. He riistivät häneltä hänen rikkinäiset vaatteensa ja repivät häneltä lähes kaikki hänen hiuksensa. Tracyn kuuluisa 30-30 kivääri lahjoitettiin Oregonin kuvernöörille. Ruumis puettiin halpaan pukuun ja toimitettiin lyhyen kuolemansyyntutkimuksen jälkeen takaisin Salemin rangaistuslaitokseen.



Harry Tracy

Hevonen jota Harry Tracy käytti paetessaan.

Vielä junassa, jossa ruumista kuljetettiin ”hyeenat” repivät karkeatekoisesta puuarkusta säleitä itselleen muistoksi maan vaarallisimmasta rikollisesta.

Elokuun 9. päivänä 1902, kaksi kuukautta kuoleman jälkeen arkku toimitettiin vankilanjohtajalle, joka totesi virallisesti siinä olleen ruumiin olevan Harry Tracyn. Sen jälkeen ruumiin kasvot poltettiin hapolla, jotteivät mahdolliset haudanryöstäjät hyötyisi kuolleesta Harry Tracysta.
”Mad Dog” Harry Tracy, yksi Yhdysvaltojen pelätymmistä ja raaimmista rikollisista haudattiin ilman pappia, hymnejä ja rukouksia vankilan hautausmaahan.

Hollywoodin näkemys Harry Tracysta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti